Tämän kirjan päähakemisto | Raamattuluentojen hakemisto | SLEY:n Kotisivuille | Raamattukurssin kotisivut | Tulostettava versio

Johannes Bäck - kuukauden evankelinen opettaja

Annika Kuusisto



Suuri käänne

Johannes Bäck (1850-1901) syntyi Uudessakaarlepyyssä lääkäri Jakob Bäckin ja hänen puolisonsa Marian esikoisena. Herännäiskodin kasvattina Johannes Bäck tutustui Raamattuun jo lapsena ja valmistuttuaan Vaasan lukiosta ylioppilaaksi hän ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Bäck valmistui papiksi ollessaan vasta 19-vuotias “maitoparta“.

Toimiessaan ensimmäisessä pappispalvelupaikassaan Lappajärvellä Bäck suhtautui aluksi kielteisesti “hedbergiläisyyteen“. Paikkakunnalla oli kuitenkin muutamia evankelisen katsomuksen omaksuneita seurakuntalaisia, mm. seurakunnan kappalaisen Ahlholmin tyttäret, joiden kanssa Bäck keskusteli kristillisyydestä ja erityisesti Hedbergistä. Näiden keskustelujen seurauksena Bäck päätti tutustua Hedbergin kirjoittamiin kirjasiin.

Bäckin hengellinen taistelu alkoi Hedbergin kirjoja lukiessa. Hän alkoi ikävöidä Jumalan rauhaa eikä voinut olla arvostelematta omaksumaansa beckiläistä krstillisyyttä, mitä hän piti tekojen oppina, joka ei antanut rauhaa. Sen sijaan niin Hedberg kuin Praetorius julistivat omantunnon rauhaa Jeesuksen täyttämässä sovitustyössä. He osoittivat sen todeksi Raamatun, tunnustuskirjojen ja Lutherin monien kohtien perusteella. Tämän havaittuaan Bäck kertoi antaneensa periksi ja päässeensä omantunnon kuormasta vapauteen: “ Nyt minäkin voin sanoa, keneen uskon. - Kun olen itse oppinut elämään armosta, osaan toisillekin saarnata vapaata armoa.“ Tältä pohjalta Bäckin oli hyvä viedä evankeliumia eteenpäin.



Evankelisen liikkeen vahva mies

Bäck avioitui vuonna1871 Hilda Charlotta Bäckströmin kanssa. Perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta, kolme poikaa ja seitsemän tyttöä. Lappajärven kauden jälkeen Bäck toimi pappina Vaasassa ja tämän jälkeen Uudessakaarlepyyssä. Kun evankelinen liike oli perustanut vuonna 1873 keskusjärjestön, Evankeliumiyhdistyksen, Bäck oli alusta alkaen ollut sen innokkaimpia ja huomatuimpia jäseniä. Vuosina 1884-1889 hän toimi Helsingissä Evankeliumiyhdistyksen yliasiamiehenä eli käytännössä toiminnanjohtajana ja teki saarnamatkoja ympäri Suomea.

Aikana, jolloin herätysliikkeet etsivät paikkaansa, Bäckin luterilais-kirkollinen kanta oli omiaan johtamaan evankelista liikettä hyväksyttyyn asemaan kirkossa. Hänen maineensa etevänä saarnaajana vahvistui toiminnanjohtaja-aikana. Bäckin saarnoista oli kuultavissa niin selväpiirteinen opillisuus, teologinen selkeys kuin julistuksen sielunhoidollisuuskin.

Vuonna 1889 Bäck sai nimityksen Tyrvään seurakunnan kirkkoherran virkaan, jota hän hoiti kuolemaansa asti. Tyrvääseen siirryttyäänkin Bäck oli jatkuvasti evankelisen liikkeen vahva mies. Elämänsä viimeisen vuosikymmenen aikana Bäck sai kokea kirkollisen myötätuulen vaihtuvan vastaiseksi. Papiston keskuudessa vahvistunut beckiläisyys oli takaisku evankeliselle liikkeelle. Kaiken lisäksi evankelinen liike ajautui omaan sisäiseen kriisiinsä. Tässä vaikeassa tapahtumassa Bäck oli keskeisessä asemassa ja hänen johtajuutensa merkitsi paljon.


Suorapuheinen ja peräänantamaton

Johannes Bäck oli varreltaan lyhyenläntä. Hän asteli ryhdikkäästi pitkin askelin, hiukan etukenossa. Hän puhui hyvin suomea, vain hänen terävästä s-äänteestään saattoi päätellä, ettei suomi ollut hänen äidinkielensä. Bäckin sanotaan olleen iloinen ja tunteikas. Hän rakasti liikkeellä olemista, vaikka hänen terveytensä ei ollut koskaan moitteettoman vahva. Bäck oli avoin ja rehellinen, mutta myös peräänantamaton. Vakaumuksen lujuus ja luonteen jyrkkyys kulkivat käsi kädessä. Bäckistä on sanottu, että hän herätti joko rakkautta tai vihaa. Hän suuttui herkästi, mutta malttoi nopeasti mielensä ja pyysi anteeksi, jos oli syytä.

Sen jälkeen kun Bäck Lappajärvellä oli omaksunut evankelisen uskonvakaumuksensa, hän pysyi siinä vakaasti elämänsä loppuun asti. Erityisesti voimakkaasti korostamastaan ns. yleisestä vanhurskauttamisen opista hän ei luopunut missään vaiheessa. Oppi piti sisällään sen, että Kristus oli ristintyöllään ottanut pois kaikki maailman synnit. Tätä on kutsuttu myös koko maailman autuus -opiksi.


Bäckin perintö

Johannes Bäckiä on pidetty evankelisen liikkeen vaikutusvaltaisimpana johtajana Fredrik Gabriel Hedbergin jälkeen. Bäck vahvisti evankelisessa liikkeessä olevaa opillisen selkeyden linjaa. Tämän hengellisen ja uskonopillisen suunnannäyttäjän hengellinen perintö on merkittävä. Nykyaikana Bäckin perintö näkyy ennen muuta hänen rukouskirjansa Muukalaisen kotielämä jatkuvassa käytössä. Aivan lähiaikoina evankeliselle kansalle avautuu hieno mahdollisuus tutustua laajemmin Johannes Bäckin mielenkiintoiseen elämään, sillä professori Lauri Koskenniemi on kirjoittanut tästä merkittävästä evankelisesta opettajasta elämäkerran.